perjantai 13. huhtikuuta 2018

Daniel Kehlmann, 2013. Minä ja Kaminski, 190 s. Tammi. Isbn 9789513170035

Tämä tarina kertoo taideopiskelijasta, joka on päätynyt taiteen tekemisen sijaan kirjoittamaan arvosteluja ja sitä tietä toimittajaksi. Tyyppi on niin itsekäs ja röyhkeä, että aluksi tuntuu suorastaan vastenmieliseltä hänestä lukea. Hän lähtee tekemään haastattelua ennen kuuluisasta taidemaalari Kaminskista. Tapahtumien kulussa Kaminski ottaa ohjat ja osoitautuu kovemmaksi luuksi kuin päähenkilö. Loppujen lopuksi pyrkyritoimittajamme alkaa pitää kohteestaan ja inhota omaa elämäänsä. Tarinan budhalaisen tapaan hän toteaa lopulta, että hänellä ei ole enää mitään, johon Kaminski toteaa, kuten Budhhalainen opettaja: "Heitä se pois", jolloin oppilas valaistui. Päähenkilö ei ehkä valaistunut, mutta jää kuitenkin pohtimaan sitä, mikä elämässä on oikeasti arvokasta. Tämä onkin selvästi ollut kirjailijan tarkoitus ja päämäärä: mitä jää, kun heitämme kaiken pois. Eikö se olekin kaikkein arvokkainta?
Kirja, joka aluksi inhottaa, ja jota sitten kiittää, että sai sen lukea ja paljon pohdittavaa.

Ei kommentteja: