lauantai 18. helmikuuta 2017

Kari Hukkila, 2016. Tuhat ja yksi. Teos, 212 s. isbn 9789518517248

Hukkilan teos on pieni mutta kiinteä helmi. Siinä kirjalijan alter ego kamppailee kirjoittaakseen Herling nimisestä gulag-vangista ja hänen kohtalostaan, samaan kerään hän saa kiedotuksi runoilija Björlingin pommituskauhut, Vesuviuksen purkauksen ja Italian Etiopian valloituksen ja etiopialaisen pakolaisen kohtalot Italiassa. Toisena kertojatasona on kertojan ystävä Martin/Mara. Kirjailija vierailee Roomassa Maran luona ja seuraa hänen epätoivoista parisuhdettaan labiiliin pakolaisnuorukaiseen Etiopiasta. Kirjan läpi kulkee myös Wittgensteinin elämä ja filosofia. Kirja kertoo witgensteinilaisesta elämän tuskasta ja pakolaikriisistä, tai ei kerro, vaan sotkuisista kulttuuri-ihmisten suhteista - riippuu näkökulmasta. Kahden tai useammankin tason kertomistekniikka ja useiden tavoitteiden ja kertomusten sisäkkäin esittäminen tekevät tekstistä, yllättäen, ei sekavan, vaan jäntevän. Tässä mielessä kertomus on jollain merkillisellä tavalla sukua Seebaldin tarinalle Austerlitz.

Ei kommentteja: